sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Rosvopaistia

Alkoi iili puhumaan että pitää kokeilla rosvopaistia. Eihän siinä muu auttanut kuin kokeilla. Ensin kaivoin noin 70 cm syvän kuopan jonka vuorasin kivillä. Tämän jälkeen pidin siinä nuotiota noin neljä tuntia. Sen jälkeen lapioin hiilet pois ja paisti laitettiin kuoppaan. Sitten paistin päälle maata, ja maan päälle hiilet ja sen päällä pidin pientä nuotiota. Sitten vain odotettiin ja toivottiin parasta. Kolmen tunnin jälkeen otettiin paisti pois ja toivottiin parasta. Luonnollisesti priimaa tuli vaikka yritettiin tavallista. Paistina oli poroa ja hirveä. Maku ei ollut hirveä.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Puku ei ole työmiehen vaate

Tämän sain katkerasti havaita kuluneena viikonloppuna, kun sain työtehtävän kantaa painavia kantamuksia jakaakseni julkaisuja ihmisille. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes olin kävellyt hiki otsassa pitkän käytävän ja oli aika jättää kantamukseni lattialle. Kyykistyin, ja tällöin kuului takaani kauhea pamaus. Kyseessä ei ollut "peräyttäminen" vaan valtava housujen ratkeaminen. Tapauksella on useita silminnäkijöitä, mutta en jäänyt paikalle tuijottelemaan. Joka tapauksessa, mieltäni jäi askarruttamaan kysymys siitä, että onko suuren ahterini koostumus lihaa vai läskiä. Tarina ei kerro sitä, mutta toivon että se on ensimmäistä. Lähetän tässä myös terveisiä Vantaalle. Uskollisille lukijoilleni, joille annoin jo esimakua tulevasta blogimerkinnästä. Kysymys kuuluu vielä että kuinka paljon housut voi ratketa persuksista? Näköjään aika paljon...

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Onko ihminen sitä mitä hän syö?

Päädyimme Pärnuun grillfesteille. Siellä oli todella paljon kaikenlaista grillattavaa eri muodoissa. Söimme mm. kampasimpukoita grillattuna ja carpaccio. Ostin myös pari savustettua viiriäistä ja luonnollisesti sikaakin oli tarjolla monessa eri muodossa. Kuvan sian bongasin (huom. minä en ole kuvassa) heti ensimmäisenä päivänä juhlien alkaessa. 8 tuntia menee sen kypsentämiseen. Olin illalla vesi kielellä menossa maistamaan sitä, mutta se menikin huutokaupattavaksi. Hintaa sialle tuli 180 euroa. Onko se paljon vai vähän? Seuraavana päivänä näin minkä näköinen eräs toinen sika oli juhlien lopussa. Suosittelen kyseistä tapahtumaa. Erityisen mukavaa oli se että jostain kojusta sai ihan vapaasti ostaa vaikka syötävää, toisesta juotavaa ja mennä kolmanteen paikkaan pöytään istumaan ja syömään. Kukaan ei tullut valittamaan tai ajamaan pois että täytyy syödä meidän ostamia tuotteita. Eikä ollut erikseen mitään anniskelualuieita.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Tartu toidutööstus ja teeninduskooli

Käväsimme olemassa yhden yön Tartossa. On muuten ihan mesta paikka. Edellisen kerran olin täällä yötä vuonna 1996 kun olimme lukiosta viikon reissulla täällä tutustumassa Tartu toidutööstus ja teeninduskooliin. Laitoin navigaattoriin saman osoitteen ja kävin katsomassa vanhoja maisemia. En kyllä tunnistanut juuri mitään. Oli se sen verran muuttunut. Ilmeisesti EU-rahoilla tehty ja ainakin ulkoapäin hyvässä kunnossa jos vertaa siihen mitä se silloin oli. Navigaattori näytti että tässä lähellä on kylalistemaja Salimo. Eli kai se suurinpiirtein samoja paikkoja on. Kaupungistakaan en muistanut juuri mitään kohteita, mutta söin todella loistavan päivällisen. Naudan sisäfilepihvi lisukkeineen hintaan 8,95€. Ei paha. Pakko oli ottaa jälkiruuaksi oikein kunnollinen konjakki kun sekin oli niin halpaa. Kyllä köyhälle aina välillä paistaa aurinko.

Työt seuraa maitomiestä ulkomaillekkin

Maitomies on aina maitomies vaikka voissa paistais niinkuin sanonta kuuluu. Olemme käymässä Virossa ja täällähän törmää tuollaisiin maitopurkkeihin kaupassa. Mitä jos minä ostan täältä Valion maitoa? Onko se silloin kotimaista vai ulkolaista? Yleensähän aina puhutaan että pitää ostaa kotimaista maitoa. Vaikea paikka. Samoin kävi kaupassa kurkkujen kanssa. Oli tarjolla virolaista ja ruotsalaista kurkkua. Onko toinen niistä kotimaista? Kenties tämä toinen kotimainen, vai mikä se oli. Hankalaa tämä elämä.